Näillä sanoilla Antti Jäärni, simolainen maa- ja metsätalousyrittäjä, kehui tyytyväisenä keväällä hankkimaansa SeedGunia. Mistä tämä tarina lähti liikkeelle?
Antti Jäärni on isänsä perässä opetellut jo pikkupoikana maatilan hommia ja metsätöitä. Myöhemmin hän on lunastanut tilan itselleen ja määrätietoisesti laajentanut omistuksiaan. Metsänomistuksia on myös vaimolla ja pojalla. Kolmisin he pyörittävät tilojen töitä.
Metsää heillä on sen verran, että Jäärni on hankkinut itselleen omat metsä-, ajo- ja kaivinkoneen. Jäärni nauroi olevan mukavaa niin, että hommat on omassa hanskassa ja voi peilistä katsoen antaa palautetta työn tekijälle.
Metsän uudistaminen kylvämällä vai istuttamalla?
Jäärni pohtii metsän uudistamista monelta kantilta. Metsän uudistamisvelvoite tulee yli 0,3 hehtaarin avohakkuualoille. Uudistamismenetelmäksi kannattaa valita maaston ja maaperän mukaisesti paras menetelmä. Samoin puulajien valinta kannattaa pohtia kunnolla.
Kun metsä uudistetaan istuttamalla, on siinä useita työvaiheita. Maanmuokkaus tehdään usein ajoissa ennen taimien ja istuttajien tuloa palstalle. Kun on aika, taimet on saatava palstalle sopivan kosteina ja jaettua sopivasti istuttajan saataville, jotta istuttajat pääsevät tekemään hommansa. Muokkausjälki on tuossa ajassa usein kuivunut ja mahdollisesti kovettunut. Ei siis paras mahdollinen kuitenkaan taimelle.
Istutustyön jälki riippuu kovasti istuttajasta. Mikäli työtahti on liian kova, ei välttämättä jokainen taimi ole ihan suorassa ja maan tiivistäminen taimen ympärillä saattaa jäädä puolivillaisesti tehdyksi. Valitettavan paljon Jäärni on nähnyt puustoa, joiden juurella on huolimattomasta vinosta istutuksesta aiheutuneita tyvimutkia. Kun metsä uudistetaan kylvämällä, siemenestä kasvava taimi lähtee aina kasvamaan suorana ylöspäin. Tämä on jo yksi tyvitukin laatua parantava tekijä kylvön eduksi.
Usein maasto on myös haasteellista istuttamiselle. Kovin kivikkoisilla maaperillä hyvien istutuspaikkojen löytäminen voi olla hankalaa. Ikävä se on myös istuttajalle kulkea kivikossa ja täräyttää pottiputki vähän väliä kiveen. Paksukunttaiset turvemaat tuovat myös omat haasteensa maanmuokkaukseen ja istuttamiseen. Aina pitäisi uudistamismenetelmä pohtia ja valita maaston ja maaperän mukaan. Eri menetelmiä saatetaan tarvita jopa saman aukon eri puolilla.
Kun laskee metsänomistajan uudistamiskustannuksia, kylvö on edullisempaa. Siementen hinta on huomattavasti edullisempi taimiin verrattuna. Kylväminen on myös nopeampaa kuin istutus. Kylväjä pystyy helposti kantamaan mukanaan useamman hehtaarin siemenet. Istuttaja pystyy kantamaan taimia vakallisen kerrallaan ja työ on fyysisesti raskaampaa.
Jäärni kertoo, että hän on aiemmin tehnyt kaivinkoneella maanmuokkaukset ja vaimo on pullon kanssa kulkenut perässä kylvämässä siemenet muokkauskohtiin. Siinä on illalla ollut kotona melko väsynyt vaimo.
SeedGunilla kylvö onnistuu samalla kuin maanmuokkaus
Kevättalvella Jäärni alkoi pohtimaan kevään kylvöjä ja muisti kuulleensa konekylvömenetelmästä. Hän kaivoi NewForestin Juha Sirkkalan yhteystiedot esiin ja tilasi SeedGun-kylvölaitteen kaivinkoneeseensa. Ajatuksena se, että siemenet saa muokkauksen yhteydessä suoraan juuri tehtyyn kosteaan muokkausjälkeen ja säästyy kylväjältä päivän kävelykierros maanmuokkauskoneen perässä, oli houkutteleva.
Jäärni toteaa, että SeedGunin asentaminen kaivinkoneeseen oli lopulta yksinkertainen homma. Pari päivää siinä meni ihmetellessä tiukan näköistä pakettia. Kun SeedGunin siementykit oli paikoillaan kopissa ja paineletkut kauhalle kunnossa, oli aika ottaa kahvat käteen ja lähteä opettelemaan SeedGunin käyttöä.
Kun oppi sen, missä asennossa kauhan pitää olla, jotta siemenet osuvat laikkuun, alkoi työ sujua. Ennätyksiä ei tarvinnut yrittää rikkoa, vaan sai tehdä rauhassa työtä. Kuitenkin SeedGunilla kylväessä työ oli helpompaa ja nopeampaa kuin se käsin kylvämällä tai istuttamalla olisi ollut.
Siemeniä lähti kertalaukauksella 14 – 15 paineputkia pitkin muokkausjälkeen. Siementen määrää pystyy SeedGunissa säätämään helposti, jos sille on tarvetta. Ensimmäiset sirkkataimet alkoivat nousta reilun kolmen viikon päästä kylvöstä. Siinä kohtaa Jäärni totesi, että työ oli onnistunut, kun sirkkataimet olivat juuri niillä kohdin laikuissa, mihin hän oli ne tarkoittanutkin.
Vajaa kolme kuukautta kylvön jälkeen Jäärni kävi tarkastamassa uudestaan uudistusalalla työn tuloksia. Sirkkataimia näkyi 10 – 15 kpl per laikku. Hän totesi, ettei tule itku, vaikka hirvi kävisi jonkun niistä syömässäkin tai porot myöhemmin sarviaan niihin hankaamassa. Silti siellä riittää aikanaan raivattavaa ja pääsee valitsemaan parhaat taimet kasvuun.
SeedGun ja ASTA – tiedonkeruujärjestelmä on täydellinen urakointipaketti
Keväällä saatiin SeedGun myös ASTA – tiedonkeruujärjestelmän kanssa yhteensopivaksi. ASTA – tiedonkeruujärjestelmään voidaan tallentaa tarkasti tehdyt laikut tai mättäät, mihin on kylvetty siementä ja mitä siementä. SeedGunin kahdessa siemensäiliössä voi olla eri siementä ja kuljettaja voi ohjaimen napin valinnalla valita, kummasta säiliöstä mihinkin laikkuun siementä otetaan. ASTAan jää myös tieto, mitä laikkuja tai mättäitä ei ole kylvetty, jolloin sen perusteella voidaan tilata oikea määrä taimia työmaalle.
Urakoitsija saa ASTA – tiedonkeruujärjestelmästä suoraan todistukset tehdystä työstä ja laskutusperusteet. Jäärni toteaa, että SeedGun ja ASTA ovat yhdessä täydellinen urakointipaketti. Jo tänä keväänä SeedGunilla tehdyt kylvöt ovat Jäärnin mukaan maksaneet investoinnin takaisin.
Laadukas siemen ja konekylvö takaavat metsän kasvun alun
Jäärni mainitsee keskustelun aikana useampaankin kertaan laadukkaan siemenen. Suomesta saa hyvää laadukasta siementä, eikä siinä kannata pihistellä.
Meillä on velvollisuus huolehtia metsän kasvuun lähdöstä parhaalla mahdollisella tavalla. Tähän Jäärni toteaa konekylvön olevan todella hyvä vaihtoehto. Kun kylvö tehdään SeedGunilla maanmuokkauksen yhteydessä, metsä alkaa väkisin kasvamaan.
Tästä päästään takaisin tarinan alkuun ja jutun otsikkoon ”On tämä niin hyvä värkki, ettei metsän syntymistä voi estää!”
Kiitos, Antti Jäärni, haastattelusta!
